Kissat

Kissanpennun kehitys viikoittain, paino ja pennun hoito

16.11.2026

Tuotettu tekoälyn avulla, tarkistettu Furron asiantuntijatiimissä

Tämän artikkelin tarjoaa Furro – moderni tapa turvata lemmikki yllättäviltä hoitokuluilta perinteisen lemmikkivakuutuksen sijaan. Katso, mitä se maksaisi juuri sinun lemmikillesi.

Kissanpennun kehitys viikoittain etenee nopeasti: silmät aukeavat yleensä 7–10 vuorokauden iässä, pentu kävelee kolmiviikkoisena ja varhainen sosiaalistumisen herkkyyskausi painottuu ensimmäisiin elinviikkoihin. Kiinteään ruokaan siirtyminen ei tarkoita, että pentu olisi valmis eroon emostaan ja sisaruksistaan. Kissaliiton sääntöjen mukaan rekisteröity pentu muuttaa uuteen kotiin aikaisintaan 14 viikon ikäisenä ja vähintään kilon painoisena (Suomen Kissaliitto). Kissa saavuttaa aikuisen kokonsa yleensä noin vuoden iässä, mutta kasvu jatkuu joillakin roduilla pidempään.

  • Silmät aukeavat: Yleensä 7–10 vuorokauden iässä
  • Sosiaalistuminen: Herkkyyskausi painottuu ensimmäisiin elinviikkoihin
  • Luovutus (Kissaliitto): Aikaisintaan 14 viikkoa, paino vähintään 1 kg
  • Täysikasvuinen: Yleensä noin vuoden iässä, joillakin roduilla myöhemmin
  • Perusterveydenhoito: Esimerkiksi 240–465 €, esimerkkisumma ilman lääkkeitä

Kissanpennun kehitys viikoittain 0–16 viikkoa

Ensimmäisinä elinviikkoina pentu tarvitsee emonsa maitoa, lämpöä ja hoivaa. Lämmönsäätely, liikkuminen ja muut itsenäiset taidot kehittyvät vähitellen (SEY). Sen jälkeen kissanpentujen kehitys kiihtyy: kuukaudessa pennusta tulee leikkivä, juokseva ja kiinteää ruokaa syövä pikkukissa (International Cat Care).

Ikävaiheet ovat suuntaa-antavia, ja pentujen kehityksessä on yksilöllisiä eroja.

  • 0–1 vk: Silmät ovat kiinni. Pentu reagoi lähinnä lämpöön, kosketukseen ja hajuihin ja syö tai nukkuu lähes koko ajan
  • 1–2 vk: Silmät aukeavat, tavallisesti 7–10 vuorokauden iässä. Syntymäpaino on kaksinkertaistunut
  • 2–3 vk: Sosiaalistumiskausi alkaa ja ensimmäiset maitohampaat puhkeavat. Pentu yrittää seistä
  • 3–4 vk: Pentu kävelee ja löytää emonsa näön avulla. Vieroitus alkaa, ja pentujen pesän lähelle tuodaan matala hiekkalaatikko
  • 5–6 vk: Pentu tekee tarpeensa itse ja leikkii sisarustensa kanssa yhä vauhdikkaammin
  • 7–8 vk: Varhainen sosiaalistumisen herkkyyskausi painottuu ensimmäisiin elinviikkoihin. Myönteisiin kokemuksiin ja käsittelyyn totuttamista jatketaan myös myöhemmin. Pentu säätelee jo lämpönsä, ja vieroitus on lähes valmis
  • 8–12 vk: Rokotukset aloitetaan ja niitä jatketaan eläinlääkärin laatiman, valmistekohtaisen ohjelman mukaan. Liikkuminen tarkentuu, ja pentu oppii esimerkiksi tasapainoilemaan kapealla reunalla
  • 12–16 vk: Näkö kehittyy vielä. Rekisteröity pentu muuttaa kotiin aikaisintaan 14 viikon iässä

Sosiaalistumiskausi on pennun elämän tärkein oppimisjakso. Silloin pentu oppii, että ihmiset, käsittely ja arjen äänet ovat turvallisia (Helsingin yliopisto). Kasvattajan tehtävä on käsitellä pentuja päivittäin useana lyhyenä hetkenä, mieluiten usean eri ihmisen voimin. Pentu oppii myös emoltaan ja sisaruksiltaan. Liian varhainen erottaminen emosta on yhdistetty myöhempiin käytösongelmiin.

Kasvu neljästä kuukaudesta vuoden ikään

Maitohampaita on 26, ja ne vaihtuvat 30 pysyvään hampaaseen noin 3,5–6 kuukauden iässä. Hampaiden vaihtuessa pentu pureskelee tavallista enemmän, joten tarjoa sille sopivia leluja johtojen ja kenkien sijaan. Esineillä leikkiminen on vilkkaimmillaan noin neljän kuukauden iässä.

Kissa voi tulla lisääntymiskykyiseksi jo selvästi ennen kuuden kuukauden ikää (Orion Pharma). Kissa saavuttaa aikuisen kokonsa yleensä noin vuoden iässä, mutta kasvu jatkuu joillakin roduilla pidempään.

Kissanpennun paino iän mukaan

Kissanpennun paino on helpoin tapa seurata, kasvaako pentu normaalisti. Punnitse pentu keittiövaa’alla samaan aikaan päivästä, ensimmäisinä viikkoina päivittäin ja myöhemmin viikoittain.

Ikä – tyypillinen paino tai kasvu:

  • Syntyessä: 80–110 g, keskimäärin noin 100 g
  • 1–2 viikkoa: Syntymäpaino kaksinkertaistuu
  • 14 viikkoa: Vaihtelee rodun ja yksilön mukaan, Kissaliiton pentu luovutettaessa vähintään 1 kg

Kasvunopeus vaihtelee iän, rodun ja yksilön mukaan. Seuraa pennun omaa painonkehitystä ja vointia.

Luvut koskevat tavallista kotikissaa. Rotujen välillä on isoja eroja, ja esimerkiksi isokokoinen maine coon kasvaa pidempään.

Yksittäistä grammamäärää tärkeämpää on tasainen nousu. Jos pienen, vielä imeväisikäisen pennun paino laskee tai päivittäinen painonnousu pysähtyy, ota yhteyttä eläinlääkäriin saman päivän aikana. Jos pentu ei ime, on kylmä tai veltto, ota yhteyttä heti. Vanhemman pennun painon lasku tai kasvun selvä hidastuminen on myös syy kysyä eläinlääkäriltä neuvoa (SEY).

Kuinka paljon kissanpentu nukkuu

Vastasyntynyt pentu syö tai nukkuu lähes koko vuorokauden kahden ensimmäisen viikon ajan. Valveillaolo lisääntyy, kun pentu alkaa kävellä ja leikkiä 3–4 viikon iässä. Luovutusikäinen pentu nukkuu edelleen suuren osan päivästä, tyypillisesti useissa pätkissä: villi leikkihetki vaihtuu äkkiä syvään uneen.

Aikuinen kissa nukkuu noin 12–16 tuntia vuorokaudessa, ja kasvava pentu tarvitsee unta vähintään yhtä paljon. Anna pennulle rauhallinen, lämmin nukkumapaikka äläkä herätä sitä leikkimään. Kissat ovat vilkkaimmillaan aamu- ja iltahämärissä, joten pitkä leikkituokio ja ruoka ennen nukkumaanmenoa auttavat pentua rauhoittumaan yöksi.

Pelkkä unen määrä kertoo vähän terveydestä. Huolestuttavaa on, jos pentu ei herää ruoalle tai leikkiin, on valveilla veltto tai sen unirytmi muuttuu yhtäkkiä.

Kissanpennun hoito ja opettaminen kotona

Kissanpennun hoito on uudessa kodissa ennen kaikkea rutiineja: samat ruoka-ajat, puhdas hiekkalaatikko, paikka raapia ja nukkua sekä päivittäistä leikkiä. Varaa pennulle aluksi rauhallinen ja turvallinen tila. Laajenna tutustumista kotiin pennun rohkeuden ja voinnin mukaan. Tilassa kannattaa olla piilopaikka, esimerkiksi kyljelleen käännetty pahvilaatikko viltin kanssa. Kissanpennun opettaminen onnistuu parhaiten palkitsemalla. Rangaistus ei opeta pentua, vaan saa sen pelkäämään.

Kissanpennun opettaminen sisäsiistiksi

Pentu alkaa käyttää hiekkalaatikkoa jo noin kolmen viikon iässä emon esimerkin avulla, joten kasvattajalta tuleva pentu osaa yleensä asian. Uudessa kodissa sisäsiisteys pitää silti varmistaa.

  • Laita laatikko pennun huoneen rauhalliseen nurkkaan, kauas ruokakupista.
  • Hanki laatikoita yksi kissaa kohden ja yksi ylimääräinen.
  • Käytä aluksi pennulle ennestään tuttua kuiviketta ja valitse helposti saavutettava, matalareunainen laatikko (Suomen Kissaliitto).
  • Vie pentu laatikolle heräämisen ja syömisen jälkeen.
  • Poista paakut päivittäin.
  • Siivoa vahingot entsyymipuhdistusaineella, jotta haju ei houkuttele samaan kohtaan uudelleen.

Raapiminen ja kynsien hoito

Raapimalla kissa pitää kynnet kunnossa, venyttelee ja merkitsee reviiriään, joten raapimista ei kannata yrittää kieltää. Valitse raskasjalkainen raapimispuu, jonka pylväs on vähintään yhtä korkea kuin takajaloillaan seisova kissa, ja sijoita se lähelle pennun lempinukkumapaikkaa. Moni pentu raapii heti herättyään. Pehmeämpi pahvinen raapimisalusta lattialla sopii pienelle pennulle hyvin. Älä rankaise pentua huonekalujen raapimisesta, vaan ohjaa se raapimispuulle ja palkitse.

Totuta pentu myös tassujen käsittelyyn ja kynsien leikkaamiseen jo nuorena. Mitä aikaisemmin aloitat, sitä helpommin kissa suhtautuu kynsienleikkuuseen aikuisena.

Käsittely ja leikki

Luovutusikäinen pentu oppii uusia asioita koko ensimmäisen vuotensa, ja myönteisiin kokemuksiin ja käsittelyyn totuttamista kannattaa jatkaa uudessa kodissa. Käsittele pentua lyhyesti ja usein: kosketa tassuja, korvia ja suuta, harjaa turkkia ja palkitse herkulla. Harjoittele myös kuljetuslaukkua ennen ensimmäistä eläinlääkärikäyntiä.

Leikkiessään pentu harjoittelee saalistusta. Käytä onkivapaa tai muuta lelua äläkä houkuttele pentua jahtaamaan käsiä tai varpaita, sillä tapa jää helposti päälle. Korjaa narulliset lelut talteen leikin jälkeen, jotta pentu ei jää niihin kiinni eikä niele narua.

Ensimmäinen eläinlääkärikäynti, rokotukset ja madotus

Tarkista luovutuksessa, milloin pentu on tutkittu ja mitä hoitoja se on saanut. Sovi seuraava eläinlääkärikäynti pennun terveydentilan ja rokotusaikataulun mukaan. Eläinlääkäri tutkii pennun yleisvoinnin ja arvioi loistutkimusten ja loishäädön tarpeen. Jos pennun tausta on tuntematon, esimerkiksi löytöpennulla, eläinlääkäri voi suositella myös kissan leukemia- ja immuunikatoviruksen testausta.

Kissanpennun rokotusohjelma suunnitellaan käytettävän rokotevalmisteen ja pennun tartuntariskin mukaan. Ruokavirasto suosittelee kissanuhaa vastaan ensimmäistä rokotusta yleisesti noin 12 viikon iässä ja toista 3–4 viikon kuluttua. Aloitusikä ja jatkorokotukset tarkistetaan eläinlääkäriltä ja valmistekohtaisista ohjeista. Uuteen kotiin muuttaminen ei tarkoita rokotusohjelman päättymistä (Ruokavirasto). Rokotusaikataulu on selitetty tarkemmin oppaassa kissan rokotukset ja rokotusohjelma.

Pentujen loishäätö suunnitellaan jo kasvatuskodissa. Se voidaan aloittaa kolmen viikon iästä, mutta ohjelmaan vaikuttavat myös emon saama lääkitys ja käytettävä valmiste. Pyydä luovutuksessa tiedot annetuista lääkkeistä ja sovi jatkosta eläinlääkärin kanssa (Orion Pharma).

Keskustele steriloinnin tai kastraation ajankohdasta eläinlääkärin kanssa jo pennun ensimmäisillä käynneillä. Kissan ei tarvitse tulla sukukypsäksi ennen leikkausta. Leikkaus estää ei-toivotut pentueet, ehkäisee uroksen virtsalla merkkailua ja vaeltelua ja vähentää naaraan riskiä sairastua myöhemmin nisäkasvaimiin (SEY). Sopivan klinikan löydät lähimmän asiointiklinikan haulla.

Hyvä tietää: Kissaliiton sääntöjen mukaan rekisteröity pentu on luovutettaessa saanut vähintään yhden perusrokotuksen ja se on merkitty mikrosirulla (Suomen Kissaliitto). Kotikissalle mikrosiru ei ole Suomessa vielä pakollinen, mutta se tarvitaan ulkomaanmatkoille. Ajantasaiset tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivaatimukset voi tarkistaa Ruokavirastosta.

Esimerkkejä kissanpennun perusterveydenhoidon kustannuksista

Hinnat ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat klinikoittain. Osa hinnoista on alkaen-hintoja, ja lääkkeet laskutetaan usein erikseen.

Toimenpide – suuntaa-antava hinta:

  • Terveystarkastus omana käyntinä, ilman verikokeita: 65–130 €
  • Kolmoisrokote: 54–90 €
  • Kolmoisrokote ja raivotautirokote samalla käynnillä: 64–87 €
  • Pennun rokotussarja pakettina: esimerkiksi 125 € (kaksi käyntiä, kaksi kolmoisrokotetta ja rabiesrokote)
  • Mikrosirutus omana käyntinä: 59–112 €
  • Mikrosirutus muun käynnin yhteydessä: 24–45 €
  • Madotus: Tarkista hinta omalta klinikaltasi
  • Naaraan sterilointi: yksityinen klinikka 190–295 €, kunnallinen eläinlääkäri 141–200 €
  • Uroksen kastraatio: yksityinen klinikka 109–170 €, kunnallinen eläinlääkäri 90–110 €

Lähteet: Furron asiointiklinikoiden julkiset hinnastot, tarkistettu 11/2026. Yksityiset klinikat: Pups 'N Pets, Vetsy, Eläinsairaala Aisti, Eläinsairaala Huoma, Musti ja Mirri Tammiston eläinklinikka, Lemmikkisairaala Animedi, Papuvet Tampere, Pirkanmaan Pieneläinklinikka, Kanta-Hämeen Eläinklinikka, Keski-Suomen Eläinklinikka, Kuopion Eläinlääkärikeskus. Kunnalliset: Hämeenlinnan kaupungin eläinlääkärit, Ylivieskan seudun eläinlääkäripalvelut.

Tavallisen ensimmäisen vuoden perusterveydenhoito koostuu rokotussarjasta, mikrosirusta ja sterilointileikkauksesta. Kun lasketaan yhteen pakettina ostettu rokotussarja, rokotuskäynnillä asetettu siru ja naaraan sterilointi, esimerkkisumma on noin 290–465 €. Uroksella, jolle tehdään kastraatio, esimerkkisumma on noin 240–340 €.

Tarkista, sisältyvätkö hintaan lääkkeet, klinikkamaksut ja muut tarvittavat tarvikkeet. Rokotuspakettien sisältö vaihtelee. Jos pentu on rekisteröity, se on jo sirutettu ja saanut ainakin yhden rokotuksen, joten osa kuluista jää pois. Tarkista rokotustodistuksesta, mitkä rokotukset pennulta vielä puuttuvat.

Usein kysyttyä

Paljonko 14 viikkoa vanha kissanpentu painaa?

Yhtä tyypillistä painoa 14 viikon ikäiselle pennulle ei voi antaa, sillä paino vaihtelee rodun ja yksilön mukaan. Kissaliiton sääntöjen mukaan rekisteröidyn pennun on painettava luovutettaessa vähintään kilo. Isojen rotujen pennut ovat usein painavampia ja pienikokoisten kevyempiä. Seuraa siksi pennun omaa kasvukäyrää ja vointia: tärkeintä on, että paino nousee tasaisesti viikosta toiseen.

Missä iässä kissanpennun voi luovuttaa uuteen kotiin?

Kissaliiton säännöt sallivat rekisteröidyn pennun luovutuksen aikaisintaan 14 viikon ikäisenä. Aiemmin yleinen suositus oli 12 viikkoa. Helsingin yliopiston kissa-aineistossa alle kahdeksan viikon iässä emostaan vieroitetuilla kissoilla esiintyi myöhemmin enemmän aggressiivisuutta kuin myöhemmin vieroitetuilla (Helsingin yliopisto). Emon ja sisarusten kanssa vietetyt lisäviikot opettavat pennulle kissojen sosiaalisia taitoja, eikä niitä kannata lyhentää.

Mitä kissanpentu syö?

Luovutusikäinen kissanpentu tarvitsee kasvavalle kissalle tarkoitettua täysravintoa. Jaa päivän ruoka kolmeen tai neljään pieneen ateriaan ja tarjoa raikasta vettä koko ajan. Anna ensimmäiset 1–2 viikkoa samaa ruokaa, jota kasvattaja on antanut, ja vaihda sen jälkeen ruokaa vähitellen. Seuraa painonkehityksen lisäksi pennun kuntoluokkaa ja säädä ruokamäärää tarvittaessa eläinlääkärin ohjeella.

Mitä kissan hoitoon kuuluu, kun pentu kasvaa aikuiseksi?

Aikuisen kissan hoito on pitkälti samaa kuin pennun: säännölliset ateriat, puhdas hiekkalaatikko, raapimis- ja kiipeilypaikat sekä päivittäinen leikki. Lisäksi kissa tarvitsee turkin ja kynsien hoitoa ja hampaiden seurantaa. Rokotusten tehosteet ja säännölliset terveystarkastukset eläinlääkärin suosituksen mukaan auttavat löytämään sairaudet ajoissa. Sisäkissankin madotustarve kannattaa arvioida eläinlääkärin kanssa.

Milloin kissanpennun kanssa pitää lähteä heti eläinlääkäriin?

Pieni pentu kuivuu ja heikkenee nopeasti, joten ota yhteys eläinlääkäriin heti, jos pentu ei syö, oksentaa toistuvasti, on veltto tai hengittää vaikeasti. Myös vetinen tai verinen uloste on syy soittaa heti, sillä kissanpennun ripuli voi kuivattaa pienen pennun nopeasti. Jos pienen, vielä imeväisikäisen pennun paino laskee tai päivittäinen painonnousu pysähtyy, ota yhteyttä eläinlääkäriin saman päivän aikana. Vanhemman pennun painon lasku tai kasvun selvä hidastuminen on myös syy kysyä eläinlääkäriltä neuvoa.

Lähteet

  • International Cat Care — Bringing up a litter of kittens: health considerations. icatcare.org
  • SEY Suomen eläinsuojelu — Kissanpennun kehitys ja hoito. sey.fi
  • SEY Suomen eläinsuojelu — Kissan sterilisaatio ja kastraatio. sey.fi
  • Suomen Kissaliitto — Kasvatus- ja rekisteröintisäännöt, voimassa 1.1.2026. kissaliitto.fi
  • Suomen Kissaliitto — Kissanomistajan opas. kissaliitto.fi
  • Ruokavirasto — Kissarokotteet. ruokavirasto.fi
  • Ruokavirasto — Koirat, kissat ja fretit: merkintä ja rekisteröinti. ruokavirasto.fi
  • Helsingin yliopisto — Pelokkailla kissoilla myös muuta ongelmallista käytöstä. helsinki.fi
  • Helsingin yliopisto — Myöhäisempi vieroittaminen vähentää kissojen käytöshäiriöitä. helsinki.fi
  • Orion Pharma — Kissan sisäloishäätö. orionpharmaanimalhealth.com
  • Orion Pharma — Kissan hoito-opas. orionpharmaanimalhealth.com

Varaudu yllättäviin eläinlääkärikuluihin. Furron jäsenet jakavat ne yhdessä – keskimäärin noin puolet edullisemmin. Laske hintasi